Legotivoli/ Lego Funfair

Legotivoli/ Lego Funfair,  short documentary 6:24 mins, stereo, 2002.

Markku Jääskeläisen Legotivoli

Jääskeläinen kertoo teoksillaan syvällisestä paneutumisestaan legorakenteluun. Vuosien työn tuloksena on syntynyt yli kaksisataa yhä monimuotoisempaa ja vaativampaan tekniseen ratkaisuun perustuvaa, miniatyyristä tivolilaitetta.

Jääskeläisen kertoma esimerkki koskettelee mielestäni monin tavoin nuoria miehiä. Rakentelu on poikamaista toimintaa ja uskon, että se on miehen kehitykselle jopa tärkeää. Pienoismallien rakentelu on eräänlaista maailman luomista, sen hallitsemista ja omien tuhoavien impulssien nautinnollista hallintaa. Se on hyvin lähellä taiteellisen ilmaisuun liittyviä luomisen tuntoja.

Maaseudulla todellisen maailman muunteluun ja hallintaan on nuorelle miehelle monia mahdollisuuksia, mutta kerrostalolähiössä se voi olla lähes haitalliseksi ja häiritseväksi katsottua toimintaa.

Jääskeläinen kertoo kokeilleensa oikean auton rakentelua ja muuttelua, mutta se oli lopulta mahdon harrastus pienessä kaupunkiasunnossa. Ehkä äitikin koki häiritsevänä keittössä toimeenpannun vaihteistoremontin.

Koti on yleensä perheen naisten valtakuntaa, Vaikka rauhantahtoinen mies osallistuukin sisustusratkaisuihin, olisi miehen sisustama koti aivan toisenlainen. Sieltä ei puuttuisi työkaluja ja verstasnurkkaa. Miksei miehisiä rakentelutarpeita oteta vakavasti? Miksei kaupungeissa ole korttelin miehille tarkoitettuja rakentelukerhoja? Jos kaljakapakan vieressä olisi aina avoin käsityöverstas, kuinka moni kodista tuulettumaan suunnistava mies valitsisikaan rakentelun?

Lapsuuttaan viettävän miehen rakenteluhulluus vielä sallitaan, eikä sitä pidetä vielä naurettavana, kunhan se rajoittuu oman huoneen oven sisäpuolelle – mutta tuetaanko sitä? Eikö tietokoneilla puuhailu ole nykypojan parhaiten tuettu harrastus, tarjoaahan se eväitä ja sopeutumista tulevaisuuteen ja työelämän näyttöpääteorjuuteen.

Virtuaalisesti räjähtävä bittimaailma rakentuu ennalleen näppäintä painamalla. Tietokone antaa tuhon ja rakentamisen suhteesta aivan erilaista opetusta, kuin kuukausien aherruksen tuloksena syntyneen legomallin hajoaminen.

Markku Jääskeläinen kertoo vähentäneensä palkkatöissä käyntiä pystyäkseen keskittymään paremmin legomalliensa rakenteluun. Eikö se ole selvä merkki rakentelun vakavuudesta. Kyseessä ei ole huvittava harrastustoiminta, vaan vakavan legotaiteilijan yritys siirtyä lopullisesti luomansa maailman (taiteensa) palvelukseen.

Veli Granö

c