Profeetta/Prophet

Profeetta/Prophet 2011

More about the Prophet soon…

http://www.av-arkki.fi/teokset/profeetta/

profeetta 1mb

Profeetta, The Prophet

Dokumenttielokuva, 23 min, 16:9, stereo, MV/väri, esitysformaatti HD

Kuvausformaatti: S16mm, HD

Henkilöt: Markku Mäkinen

Mäkinen lapsena: Hiski Salo

Keiju: Milja Viita

Ohjaus, kuvaus, leikkaus, ääni: Veli Granö

Musiikki: Rued Langgaard

Digital artist: Henri Pulla

Tuotanto: Veli Granö, Filemo Films, 2011

Tuotantotuki: AVEK, Heidi Tikka, 2011

Profeetta

Markku Mäkisen lapsuudenkotiin iski salama. Tulipallo tunkeutui radiosta huoneeseen ja syöksyi ikkunasta ulos. Tuo hetki muutti Markun maailman. Salaman kirkkaus paljasti hänelle huoneessa olleet näkymättömät olennot. Mäkisen mukaan hänen maailmansa avautui ja hän alkoi nähdä asioita mitä muut eivät näe. Tästä lähtien lapsi leikki vain luonnonhenkien ja tonttujen kanssa.

Ihmisyhteisöstä vierautunut Mäkinen hakeutui yhä syvemmälle luontoon ja erakoitui lopulta kokonaan kolmeksi vuodeksi. Tuona aikana hän alkoi kirjoittaa runoja. Pian hän ymmärsi tekstiensä olevan profetioita. Mäkinen ennustaa ihmiskunnalle vaikeita aikoja. Seuraavien vuosien aikana ihmisten on tehtävä valinta. On valittava henkisen tai materialistisen ihmiskäsityksen välillä. Hän ennustaa, että ne jotka eivät kykene luopumaan materiasta ja ideologioista tuhoutuvat.

Mäkisen luontosuhde on yhä poikkeavan intensiivinen. Hän lähti kuvausten päätyttyä erämaahan, haaveenaan sukeltaa ajan ja paikan rajat kadottavaan metsänpeittoon. Matka pohjoisissa metsissä kestää vähintään vuoden, mutta paluu ei ole varma.

Elokuva vertaa Markku Mäkisen kamppailua oman maailmansa säilyttämiseksi taidemaalari Oscar Parviaisen (1880-1938) kohtaloon.

Oscar Parviainen maalasi tuhatyhdeksänsataaluvun alussa useita valtavia öljymaalauksia. Suurin kokonaisuus on leveydeltään yhdeksän metriä. Taidokkaat teokset ovat värikkäitä ja voimakkaita. Aiheet vaihtelevat luonnonhengistä, paratiisinäkyihin ja maailmaloppuun. Teokset ovat edelleen täysin poikkeavia Suomen taiteessa, eikä niille ole aina löytynyt ymmärtäjiä tai hyväksyntää.

Ensimmäisen maailmansodan syttymisvuonna 1914 Parviainen ajautui henkiseen kriisiin ja ammuskeli ateljeessaan. Töölön mielisairaalasta päästyään hän oli eri mies. Parviainen maalasi sodan jälkeen vain pieniä, lähes värittömiä teoksia. Teosten aiheetkin muuttuivat arkisiksi. Kuin taiteilija olisi menettänyt kokonaan rikkaan mielikuvitukseensa.

Oscar Parviaisen tarina kerrotaan muutamilla fragmenteilla. Hänen kohtalonsa vertautuu elokuvassa Mäkisen elämän käänteisiin. Mäkisen konkreettinen pako kulttuurista vertautuu Parviaisen sisäiseen eristäytymiseen ja mielikuvituksen sammuttamiseen. Parviainen sulki yhteyden alitajuntaansa. Mäkisellä yhteys on avoin ja rajaton. Kumpikaan ei pääse sopuun rationaalisen ulkomaailman vaatimusten kanssa.

Profeetta, The Prophet

Documentary film by Veli Granö

23 min, 16:9, B&W and color,

Screening copy: DCP

Camera format: S16mm film and digital HD

Sound: stereo on hd file, 5.1. on DCP

Hermit: Markku Mäkinen

Boy: Hiski Salo

Sprite: Milja Viita

Director, editing, sound: Veli Granö

Music: Rued Langgaard

Digital artist: Henri Pulla

Produced: Veli Granö, Filemo Films, 2011

Supported: AVEK, media art program, producer Heidi Tikka, 2011

The Prophet

A lighting struck Markku Mäkinen’s childhood home. A fireball burst from the radio and hurled out of the window. That instant Markku’s life was changed. In the brightness of the lightning, the invisible creatures in the room were revealed to him. The world was opened to him and he started to see things others could not. Since then the child only played with nature spirits and elves.

Estranged from society, Mäkinen was drawn deeper into the wilderness and finally lived in perfect seclusion for three years. It was during that time that he started writing poetry. Soon he understood his texts to be prophecies. Mäkinen foresees hard times ahead for humankind. During the following years, we will have to choose between the spiritual and the materialistic. He foresees that those who are unable to leave matter and ideology behind will be destroyed.

Mäkinen’s relationship with nature is still atypically intensive. When the film was shot, he left to the wilderness, wishing to submerge in the northern forests that have sense of neither time nor place. The journey will take at least a year, and his return is uncertain.

The film makes a comparison between Markku Mäkinen’s struggle to keep his own view and the fate of the painter Oscar Parviainen (1880–1938).

In the early 1900s, Oscar Parviainen created several enormous oil paintings, the largest of which is nine metres wide. The exquisite pictures are colourful and intense. Their subjects range from nature spirits to sights of paradise and the end of the world. The paintings remain entirely unique in Finnish art and have not always been understood or accepted.

When the First World War began in 1914, Parviainen was driven into a mental crisis and fired a gun in his atelier. When he was released from the mental institution in Töölö, Helsinki, he was a changed man. After the war, Parviainen’s work comprised only small, almost colourless paintings. Even the subject matters were mundane. It was as if the artist had completely lost his vivid imagination.

In the film, Oscar Parviainen’s story is told in a few fragments. His fate is compared with Mäkinen’s life. Mäkinen’s actual escape from society is compared to Parvinen’s inner reclusiveness and the extinguishing of his imagination. Parviainen disconnected from his subconscious. Mäkinen’s connection is open and limitless. Neither of the two can come to terms with the demands of the rational outside world.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

Mainokset